Iho on osa immuunijärjestelmää

Useimmat ihmiset pitävät ihoa vain kehon ulkoisena pintana. Näemme sen värin, rakenteen, juonteet, huokoset, pigmenttiläiskät sekä sen, onko iho kuiva vai rasvoittuva.

Todellisuudessa iholla on paljon tärkeämpi tehtävä.

Iho on ihmiskehon suurin elin ja yksi immuunijärjestelmän tärkeimmistä osista.

Sen tehtävänä ei ole ainoastaan ylläpitää kaunista ulkonäköä, vaan myös suojata meitä päivittäin tuhansilta ympäristön mahdollisilta uhkilta.

Mitä immuniteetti tarkoittaa?

Immuniteetti eli vastustuskyky on elimistön puolustusjärjestelmä kaikkea sellaista vastaan, mikä voi aiheuttaa sille haittaa.

Yksinkertaistettuna immuniteetti voidaan jakaa kahteen tasoon:

Synnynnäinen immuniteetti

Tämä on elimistön ensimmäinen puolustuslinja.

Se toimii jatkuvasti ja aktivoituu välittömästi uhan ilmaantuessa.

Sen tehtävänä on tunnistaa vaara ja estää sitä tunkeutumasta syvemmälle kudoksiin.

Hankittu immuniteetti

Tämä on monimutkaisempi puolustusjärjestelmä.

Se pystyy muistamaan aiemmin kohdatut uhat ja muodostamaan pitkäaikaisen puolustusvasteen.

Juuri hankitun immuniteetin ansiosta elimistö pystyy reagoimaan nopeammin jo aiemmin tunnistettuihin ärsykkeisiin.

Iho osallistuu molempien puolustusmekanismien toimintaan.

Mitkä ihon osat osallistuvat immuunipuolustukseen?

Moni yllättyy kuullessaan, että lähes jokainen ihon rakenne osallistuu sen suojaavaan tehtävään.

Ihon pH

Ihon pinnalla vallitsee luonnostaan lievästi hapan ympäristö.

Se estää monien haitallisten mikro-organismien lisääntymistä ja tukee ihon mikrobiomin tasapainoa.

Kommensaalinen mikrofloora

Ihon pinnalla elää jatkuvasti miljoonia hyödyllisiä mikro-organismeja.

Ne vievät elintilaa ja estävät taudinaiheuttajien liiallista lisääntymistä.

Mitä terveempi ihon mikrobiomi on, sitä tehokkaammin ihon suojamekanismit toimivat.

Keratiini ja sarveiskerros

Sarveiskerroksen solut muodostavat fyysisen esteen elimistön ja ulkomaailman välille.

Ne estävät mikro-organismien, allergeenien ja kemiallisten aineiden tunkeutumista ihoon.

Solujen väliset lipidit

Ihosolujen välissä sijaitsevat lipidit eli rasvat toimivat eräänlaisena "sementtinä", joka sitoo kosteutta ihoon ja vahvistaa ihon suojakerrosta.

Kun lipidikerros vaurioituu, iho muuttuu herkemmäksi, ärtyneemmäksi ja alttiimmaksi ulkoisille rasituksille.

Hermopäätteet

Iho analysoi jatkuvasti ympäristöään.

Kipu, kirvely, kutina ja epämukavuus ovat osa elimistön varhaista varoitusjärjestelmää.

Tyvikalvo

Tyvikalvo on tärkeä rakenne, joka erottaa orvaskeden ja verinahan toisistaan.

Se säätelee aineiden vaihtoa ihon kerrosten välillä ja auttaa säilyttämään ihon rakenteellisen eheyden.

Immuunijärjestelmän solut

Ihossa on jatkuvasti läsnä sekä synnynnäisen että hankitun immuniteetin soluja.

Ne tunnistavat vaurioita, tulehduksia ja infektioita sekä käynnistävät tarvittavat puolustusreaktiot.

Fibroblastit

Fibroblastit vastaavat kudosten uusiutumisesta, kollageenin tuotannosta ja haavan paranemisesta.

Ne ovat tärkeä osa ihon korjaus- ja uudistumisjärjestelmää.

Miksi myös melanosyytit kuuluvat ihon puolustusjärjestelmään?

Monet tuntevat melanosyytit vain soluina, jotka tuottavat pigmenttiä.

Niiden tehtävä on kuitenkin paljon laajempi.

Melanosyytit tuottavat melaniinia – erityistä suojaavaa pigmenttiä.

Kun iho kohtaa uhkan, melanosyytit aktivoituvat ja alkavat toimia tehokkaammin.

Tällaisia hälytyssignaaleja voivat olla:

• ultraviolettisäteily

• tulehdus

• akne

• ihovaurio

• palovamma

• aggressiiviset kosmeettiset hoidot

• mekaaninen rasitus

• krooninen ärsytys

• oksidatiivinen stressi

Saatuaan hälytyssignaalin melanosyytit lisäävät melaniinin tuotantoa.

Näin elimistö suojaa soluja lisävaurioilta.

Melaniinia voidaan pitää eräänlaisena biologisena suojakilpenä.

Mitä tapahtuu, kun iho vaurioituu?

Joka kerta, kun iho vaurioituu, käynnistyy suojaava tapahtumaketju:

Ihon vaurio → immuunivaste → tulehdusvälittäjäaineiden vapautuminen → melanosyyttien aktivaatio → melaniinin tuotannon lisääntyminen

Tämä on elimistön normaali fysiologinen reaktio.

Tästä syystä iho voi muuttaa väriään tulehduksen, aknen, vamman tai liiallisen auringonvalon seurauksena.

Miten tämä liittyy pigmentaatioon?

Monet ajattelevat, että pigmenttiläiskä on vain ylimääräistä melaniinia.

Todellisuudessa hyperpigmentaatio on seurausta immuunijärjestelmän ja ihon omien suojamekanismien toiminnasta.

Pigmenttiläiskä voi olla merkki siitä, että iho:

• on kokenut tulehduksen

• on altistunut liialliselle UV-säteilylle

• on saanut vaurion

• kokee kroonista stressiä solutasolla

• saa edelleen hälytyssignaaleja ympäristöstään

Siksi nykyaikainen lähestymistapa hyperpigmentaation hoitoon ei rajoitu pelkästään ihon vaalentamiseen.

On tärkeää ymmärtää, miksi iho aktivoi tämän suojamekanismin yhä uudelleen.

Tärkein johtopäätös

Iho ei ole vain kehon ulkoinen pinta.

Se on monimutkainen synnynnäisen ja hankitun immuniteetin järjestelmä, joka suojaa meitä vuorokauden ympäri sekä ulkoisilta että sisäisiltä uhkilta.

Siksi ihon muutokset – kuten kuivuus, punoitus, herkkyys, tulehdus, lisääntynyt rasvoittuminen tai pigmentaatio – ovat seurausta ihon omien suojamekanismien toiminnasta.

Mitä paremmin ymmärrämme ihon fysiologiaa, sitä tehokkaammin voimme tukea sen terveyttä, kauneutta ja nuorekkuutta.