Kauneuden anatomia Me kaikki haluamme näyttää nuorilta, säteileviltä, selkeälinjaisilta ja levänneiltä. On luonnollista yhdistää nuoruus kauneuteen — ja kauneus ennen kaikkea ihon kuntoon. Siksi lähes aina aloitamme juuri ihosta: voiteet, kuorinnat, kauneusinjektiot, täyteaineet, botox... Mutta katsotaanpa syvemmälle — mikä oikeasti muokkaa kasvojamme? Anatomisesti kasvot muodostuvat: ihosta ihonalaisesta rasvakudoksesta lihaksista sidekudoksista ja ligamenteista ja tietenkin

Kasvot ovat kuin kirja, josta voi lukea ihmisestä paljon: hänen mielialastaan, mieltymyksistään, elämäntavoistaan ja terveydentilastaan. Mutta kaikkein eniten meitä kiinnostaa IKÄ! Kiinnitämme kasvoihimme paljon huomiota: huolehdimme ihon nuorekkuudesta korostamme kosmetiikalla parhaita puoliamme peitämme ihon epätäydellisyyksiä kasvoihin kohdistetaan myös eniten kosmetologien tekemiä injektiohoitoja. Mutta kasvot eivät ole pelkkää ihoa! Ja meidän on tärkeää ymmärtää tämä! Mi

Iho on elimistön biologisen iän peili Kun puhumme ihon ikääntymisestä, useimmat ajattelevat ensimmäisenä ryppyjä. Todellisuudessa rypyt ovat kuitenkin vain pieni osa kaikista ihossa tapahtuvista ikääntymismuutoksista. Nykyaikainen tutkimus pitää ihoa yhtenä elimistön biologisen iän tärkeimmistä näkyvistä mittareista. Toisin sanoen iho voi heijastaa sitä, kuinka nopeasti koko elimistö ikääntyy. Miksi juuri iho? Iho on jatkuvassa vuorovaikutuksessa lähes kaikkien elimistön järj

Auringonvalo on ihmiselle tärkeää. Yksi sen merkittävimmistä vaikutuksista on D-vitamiinin muodostuminen. D-vitamiini ei kuitenkaan ole pelkästään vitamiini. Toiminnaltaan se muistuttaa enemmän hormonia. UVB-säteilyn vaikutuksesta ihossa alkaa muodostua D3-vitamiinia, joka muuttuu edelleen maksassa ja munuaisissa aktiiviseksi hormonin kaltaiseksi yhdisteeksi. Se osallistuu kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaan sekä vaikuttaa luiden, lihasten ja immuunijärjestelmän toimintaa

Kun puhutaan auringon haitallisista vaikutuksista, useimmat ajattelevat ensimmäisenä auringonpolttamaa. Siksi huomio on pitkään kohdistunut UVB-säteisiin – siihen ultraviolettisäteilyn osaan, joka aiheuttaa ihon punoitusta ja palamista. Nykyinen tutkimustieto osoittaa kuitenkin, että vakavimmat ja pitkäkestoisimmat ihomuutokset eivät liity ensisijaisesti UVB-säteilyyn vaan UVA-säteilyyn. Juuri UVA-säteet tunkeutuvat huomattavasti syvemmälle ihoon ja käynnistävät prosesseja, j

Yksi UVA-säteilyn vaikutuksista on kollageenia ja elastiinia hajottavien entsyymien aktiivisuuden lisääntyminen. Nämä säikeet muodostavat ihon tukirangan, joka vastaa ihon kiinteydestä, kimmoisuudesta ja kyvystä säilyttää selkeät kasvonpiirteet. Kun kollageenisäikeet vaurioituvat, iho menettää vähitellen kimmoisuuttaan, sen tiheys vähenee ja siihen alkaa muodostua ryppyjä sekä valoikääntymisen merkkejä. Siksi ihon ikääntyminen ei liity pelkästään ikään. Merkittävä osa ikäänty